Kotimatkalle...

Herätys oli aamulla puoli seitsemän aikaan, taksin soitimme hakemaan klo. 8.20, juna lähti Zell am Seesta kohti Wieniä vähän yli yhdeksän. Ympärillä näkyi väsyneitä, mutta hymyileviä kasvoja ja ilmassa leijui yhteinen ihmetys siitä miten nopeasti viikko sitten loppujen lopuksi menikin ohi :) Viimeiset aurinkoiset päivät kruunasivat koko reissun. Majatalonpitäjä kävi vielä toivottamassa meille hyvää kotimatkaa ja kehui meitä hyviksi ja helpoiksi vieraiksi :)

Matka kului vaivattomasti junassa viimeisiä vuoristoisia maisemia ihaillessa.

Wienin rautatie asemalla söimme lounaan ja kukin teki viimehetken ostokset ennen kuin hyppäsimme lentokenttäbussin kyytiin. Lentokentällä kerkesimme tekemään hyvin ostokset ja nauttimaan pienen suolapalan ennen lennolle lähtöä. Sää vain näytti hieman uhkaavalta kun vettä tuli alas vaakatasossa ja salamat löivät melkein maahan asti. Puolen tunnin viivästymisen jälkeen pääsimme kuitenkin matkaan melkein poutaiselle taivaalle.

Koneeseen noustaessa paikkalippujen kanssa oli hieman sekaannusta ja isä pääsi koneeseen pikkuveljeni lipulla ja pikkuveljeni nousi koneeseen isän paikkalipulla. Isän nimellä ollut lippu oli korotettu business-luokkaan, koska turistiluokkaan oli tullut ylibuukkausta. Mutta koska kaikki istuivat jo paikoillaan ja minä seisoin käytävällä ilman paikkaa, päätimme että minä saisin matkustaa business-luokassa :) Se oli ihana pieni palkkio matkan järjestämisestä :) Helsinkiin pääsimme perille mutkattomasti sen puolituntia myöhässä ja hotellille päästyä pään kun sai petiin niin ei kauaa tarvinnut odotella unen tuloa!

Kaikki meni hyvin vaikka matka olikin itseräätälöity, eikä matkatoimiston järjestämä. Lennot, junamatka ja majoitus 7 yölle maksoi pyöristettynä 550 eur/hlö. Kiitos isälle vielä kerran ihanasta matkasta ja viikosta Zell am See:ssä! 

Syntymäpäivä - illallinen

Niin siis unohtuiko vallan kertoa, että eilen eli keksiviikkona tosiaan oli isän 60-vuotis syntymäpäivä. Se virallinen siis ja aamun onnentoivotusten jälkeen linjat kävivät melko kuumina koko päivän :) Päivän pyöräretkeltä palatessamme kävimme pikaisesti pesulla ja aloimme valmistautumaan illan juhlaan.

(kuva tulee myöhemmin)

Kuohuviinien kilistelyn jälkeen lähdimme takaisin kaupungille ja suunnistimme kohti Crazy Daisy:ä. Meille oli katettuna 5 hengen pöytä yläterassilta ja muiden valmistautuessa pöytään, minä asettelin ravintolan puolella ison ruusukimpun valmiiksi pöytään viemistä varten :)

Alkuun tuli kuohuviinitarjoilu ja sitten lahjojen jako :) Taisi jopa isäkin vähän herkistyä vaikkei isoja puheita pidettykään. Ihana oli vain viettää kiireetön ilta perheen parissa :)

Sitten vähän kilisteltiin lisää ja sitten tilattiin ruoat :)

Söimme ja rupattelimme ilman kiireitä ja nautimme hyvistä viineistä sekä leppoisasta tausta musiikista joka kantautui alakerran bändistä. Illan hämärtyessä kahvin ja konjakin kaveriksi isä vihdoin korkkasi syntymäpäivälahjaksi saadun käsinkäärityn vuosikertasikarin.

Loppuhuipennus tuli sitten vielä illasta kun pöytään tuotiin syntymäpäivälaulun raikaamana pieni suklaakakunpala soihtuineen :)

Ilta oli onnistunut ja oli hienoa nähdä miten isä viihtyi. Kaupngissa oli muuten myös kesä iltaisin aina keskiviikkoisin katujuhlat ja kadut olivat täynnä iloisia juhlijoita. Isä päätti jakaa ison ruusukimpun kotimatkalla vastaantulleille naisille ja ensimmäisen sai tietenkin tuo tarjoilija joka huolehti meidän onnistuneesta illasta Crazy Daisy:ssä :) Hieno päivä kaiken kaikkiaan ja ihana lopetus hienolle lomaviikolle. Mökilläkin tarinoidessa aika vierähti vielä hieman yli puolen yön.

Viimeinen rutistus tuli eteen vielä yöllä tavaroita pakatessa huomisaamun lähtöä varten, mutta pakkaaminen kävi vaivattomasti pieni hymyn häive suupielessä :) Kiitos Zell am See lempeistä päivistä ja kiitos matkakumppaneille joustavuudesta ja iloisesta mielestä. Kiva reissu oli kyllä kaiken kaikkiaan.

Päiväretki pyörän päällä

Aamu aukeni aurinkoisena ja lämpimänä. Uskomatonta ajatella, että tänään olisi viimeinen lomapäivämme. Hyvien säiden mukaan tuntuu, että myös aika on mennyt paljon nopeammin. Tämän päivän teemana oli vuokrata pyörät ja kiertää niillä kylän Zellersee- järven ympäri. Nuoripari lähti Schüttdorfiin puolestaan tänään shoppailemaan.

Ennen pyöräilemään lähtöä, itse kävin parturissa ja vanhukset kävivät aamupäiväkävelyllä viereisellä vuorenrinteellä. Vuokrasimme puolenpäivän maissa sitten pyörät keskustan Intersportista ja lähdimme hissukseen polkemaan rantaväylää eteenpäin :)

Maisemat olivat huikeita nyt kun taivas oli selkeä ja aurinko paistoi. Järven ympäri ajellessa eteen tuli lukemattomia paikkoja mihin olisi halunnut pysähtyä ottamaan kuvia. Niin kaunista, ja vihdoinkin aurinkoista ja lämmintä :)

Välillä pysähdyimme jäätelöille ja välillä jo tutuksi tulleelle Gulassikeitolle :) Oli ihana pyöräillä kiireettömästi eteenpäin ja pysähtyillä silloin kun siltä tuntui. Pahoittelut jo etukäteen jäätelökuvan keltaisuutta, mutta terassi oli katetty keltaisella kankaskatteella ja se heijasti vahvasti väriä ympärilleen :) Annokset olivat todella herkulliset jäätelöineen ja tuoreine hedelmineen!

Toisessa päässä järveä eteen aukeni ihana kangasmainen näkymä järvelle.

Paluumatkalla pysähdyimme moikkaamaan nuortaparia Schüttdorfissa ja pyörien palautuksen jälkeen palkitsimme itsemme vielä kylmillä kaakaojuomilla :)

Täydellinen päätös täydelliselle pyöräretkelle. Pyöriä palauttaessa kustannukset olivat 12 eur/pyörä, joten aika halpa vuokra koko päivälle. Kahvilasta tiemme taas erkanivat kun vanhukset lähtivät jo mökille ja minä lähdin järjestämään asioita illan syntymäpäivä illalliselle :)

Schüttdorfissa shoppailemassa ja vähän muutakin..

Tänään lähdimme viereiseen Schüttdorfin kylään shoppailemaan. Nuoripari jäi mökille vielä lepäilemään, pikkuveli oli eilen hieman kuumeessa. Bussikyyti Zell am Seestä Schüttdorfiin maksoi alle 2 euroa, eikä matka niin hirmu pitkä ollutkaan. Päivä alkoi aurinkoisena ja aurinko oikein lämmittikin kuumasti nyt kun oli vihdoin tullut esiin :) Päätimme istahtaa kahville ensimmäisen hotellin terassille ja täytyy myöntää, että palveluntaso ravintoloissa ja kahviloissa vaihtelee hurjasti. Tässä kyseisessä palvelu oli tosi töykeää.

Kahvilan jälkeen kun kävelimme yhden kultasepänliikkeen ohi, hieraisin nimettömässä yleensä olevaa sormusta, mutta tällä kertaa sormi oli tyhjä? Ja samassa muistin, miten olin kylpylässä laittanut sormuksen ennen manikyyriä kylpypussin pieneen sisätaskuun talteen ja sinnehän se sitten oli jäänytkin. Kyllä harmitti. Sen verran kuitenkin sain maltettua mieleni, että keskityimme ensin shoppailuun ennen kuin lähdin uudestaan kylpylään tiedustelemaan sormusta. Muutama tuliainen taas jäi kainaloon ja kahden maissa kun vanhukset lähtivät kävellen takaisin Zell am Seehen, minä jäin odottamaan kyytiä kylpylään.

Käynti kylpylällä oli melko turha. Asiani esitettyä, he avasivat sisääntulon takakaapit jotka olivat täynnä satoja ja edelleen satoja kylpylaukkuja, niin totesin vain että taitaa olla aika mahdoton ajatus saada sormus takaisin. Jätin kuitenkin yhteystietoni ja kympin lähetystä varten, siltä varalta jos sormus vaikka löytyisi tai joku ihana asiakas sen palauttaisi. Sormus oli tunnearvoltaan tärkeä kalevala sormus, jonka olin varta vasten halunnut itselleni muutama vuosi sitten. Mutta ei siitä sitten sen enempää, sormus löytää joskus joko perille tai sitten uuden omistajan :)

Ennen mökille menoa kävin kaupassa hakemassa aamupalatarpeita ja hurautin sitten taksilla ylös mökille. Ja mikä ihaninta, mökillä sain Skype yhteyden P:hen ja saimme jutella hetken kasvotusten :) Maisemia en saanut näytettyä koska suomeen päin kuvayhteys oli niin huono.

Illalla kävimme vielä syömässä keskustassa Crazy Daisyssä ja paluumatkalla vanhukset jäi vielä yömyssyille hotelli Feinschmeckin terassille (todella hyvää palvelua, vaikka vähän suolaista ruokaa) ja itse lompsin takaisin mökille kirjoittamaan nämä blogikirjoitukset ajantasalle :)

Huomenna onkin sitten viimeinen lomapäivä täällä Zell am Seessä ja isän virallinen syntymäpäivä. Ajatuksena oli vuokrata pyörät ja kiertää tuon Zellersee järven ympäri. Illasta menemme sitten varmaan johonkin syömään ja juhlimaan syntymäpäivää :) Mutta nyt toivottelemme hyvää yötä kaikille kanssamatkaajille ja huomenna taas sitten lisää tarinoita. Niin ja kiitos kaikille ihanista kommenteista, niitä on aina mukava lukea! :)

Päivä Tauern Spa kylpylässä Kaprunissa

Julkaisut tulevat nyt hieman päivän myöhässä, mutta tässä kuvia eilisestä päivästämme Kylpylässä. Olimme tosiaan suunnitelleet isälle syntymäpäivälahjaksi päivän lähikylän kylpylässä ja muutamat hoidot kylpylän hoito-osastolle.

Aamu alkoi aamupalalla viereisessä Wanderhof hotellissa (11 eur/hlö) ja sen jälkeen uimakamat kokoon ja odottelemaan taksikyytiä kylpylään. Kyyti viereiseen Kaprunin kaupunkiin kesti noin 20 minuuttia eikä ollut turhan kallis.

Kylpylällä olimme vähän ennen yhtätoista ja sisäänpääsymaksujen ja vaatteiden vaihtojen jälkeen olimme valmiit kylpylän puolelle (itse aina kameran takana) :)

Aivan ihanaa, lämmintä vettä ja poreita. Ulkoaltaalle en uskaltanut ensin kuin käydä kokeilemassa varpailla veden lämpötilaa ja ennen ensimmäisiä hoitoja kelluimmekin sisäaltaan pehmoisissa porehoidoissa :)

Puolen päivän maissa saimme nauttia ensimmäiset hoidot kylpylän hoito-osastolle ja sen jälkeen päätimme käydä syömässä kevyttä lounasta ennen seuraavia hoitoja. Eli periaatteessa altaissa ei kerennyt kovinkaan paljoa lököilemään ennen kello kolmea :)

Hoitojen jälkeen uskaltauduimme kuitenkin jo ulkoaltaalle ja aurinkokin alkoi ihanasti lämmittämään. Ulkoaltaalla oli aivan uskomatonta löhöillä +36 asteen vedessä raittiissa vuoristoilmassa ja ne maisemat. Harmi kun kuviin ei saa useinkaan varastoitui kaikkea sitä tunnelmaa mikä ympärillä huokuu..

Taustalla näkyvästä pienestä allasbaarista sai tilata cocktaileja altaalle :) Päivä kului uskomattoman nopeasti ja viimeisenä ennen lähtöä kävimme kokeilemassa vielä saunaosastoa. Sieltä löytyi kolme erilaista saunaa; suomalainen sauna, biosauna sekä aromaattinen höyrysauna. Meinasimme ottaa myös drinksut saunaosaston ulkoalueella, mutta kun huomasimme nurmikolla hieman liian vähäpukeisia ihmisiä ottamassa aurinkoa, niin epäilimme että olimme tulleet nakupuolelle. Sellainenkin puoli kun kylpylästä löytyi :) Eli silmät ummessa suunnistimme takaisin sisälle :)

Lopulta kahdeksan maissa lähdimme viimeisellä iltabussilla kohti Zell am Seetä. Ihana lököilypäivä hoitoineen ja pulikointeineen lämpimissä altaissa. Ja mikä parasta, taisi olla lomamme ensimmäinen päivä kun ei satanut vettä! Mutta kyllä oli kuulkaa raukea olo majataloon tullessa :) Miesten mentyä peteihinsä, me naiset jäimme vielä rupattelemaan melkein aamutunneille asti viinipullon ääreen :)

Uinuva sunnuntai

Jokainen heräili hieman omiin tahtiinsa ja vanhukset olivat lähteneet jo tutuksi tulleeseen lähihotelliin aamupalalle. Itse lähdin aamupalan jälkeen aamulenkille ylärinteeseen, tutustumaan miten tuonne Schmittenhöhen huipulle pääsee. Itse kävely jo sai hien pintaan melko jyrkkine nousuineen, mutta perillä vuoristohissin juurella näkymät palkitsivat kovan kipuamisen :)

Ylhäältä sain mukaani myös ensimmäiset tuliaiset kotiin :) Alas tulon jälkeen kaikki olivat takaisin majalla ja itse isännän avustuksella kun olimme saaneet tiskikoneen toimimaan, päätimme lähteä keskustaan myöhäiselle lounaalle :) Isä on koko alkumatkan unelmoinut sellaisesta paikallisesta herkusta jossa on käsintehtyä makaronia ja jotain vahvaa juustoa ja mikä tarjoillaan pannussa ja saimme vihin yhdestä ravintolasta missä sitä ehkä saisi. Tuo kyseinen ravintola oli nimeltään Steinerwirt ja vaikka Tripadvisorissa ravintola oli saanut 4,5 tähteä, ei sen tunnelma oikein meitä saanut lämpimäksi. Kaiken lisäksi tuo juuri nimenomainen annos ei ollutkaan saatavilla vaikka se heidän listoillaan onkin. Sitä kuulemma aletaan valmistamaan vasta syksyllä kun ilmat kylmenevät. On kuulemma liian tuhtia ruokaa kevyille kesäpäiville :) Meinasin jo sanoa, että eikös teillä jo aika talviset ilmat täällä ole, mutta jätimpäs sanomatta :) Tässä kuva omasta annoksestani, kanaa ja kantarelleja. Nam!

Sekä isän annos paikallista pyttipannua....

Ruokaillessa taivas alkoi myös jo hieman aueta ja auringon säteet täyttivät kadut ja kuppilat. Olimme puhuneet tosiaan tuosta Schmittenhöhen huipulle menosta ja nyt auringon näyttäydyttyä innostuimme ajatuksesta. Joten hieman uinuvasti alkanut sunnuntai (ps. huom, kaikki kaupat kiinni) kääntyikin yhtäkkiä melkoiseksi urheilupäiväksi :) Kävelimme reilun kilometrin takaisn majatalolle, vaihdoimme vaatteet ja paremmat kengät ja suuntasimme vielä toiset reilu kilometrin ylämäkeen kohti vuoristohissejä. Puoli kolmen jälkeen lippu oli muutaman euron alennuksessa ja niin matka ylös reiluun kahteen kilometriin alkoi kondolihissillä :)

Ylös päästyä joimme kahvit ja päätimme kävellä rinnekahviloiden kautta takaisin alas. Emmepä vaan tienneet mihin ryhdyimme :) Maisemat tuolta ylhäältä olivat kyllä henkeäsalpaavat, vaikka muutama pilvi yrittikin olla näköalan esteenä...

Ylhäältä alkoi sitten kipuaminen alaspäin erilaisten reittien kautta. Ensimmäisen tunnin jälkeen ensimmäisessä pysähdyspaikassa ravintola oli kiinni ja vettä alkoi tulemaan taivaalta :)

Tähän ensimmäiselle pysäkille asti maasto oli helppokulkuista, mutta maasto seuraavalle pysäkille olikin jo hieman haastavampi pienine polkuineen ja vesisade vaikeutti omalta osaltaan kulkua tehden kivet ja juuret todella liukkaiksi. Vesisade antoi kuitenkin hieman periksi jo puolessa matkaa ja toiselle pysäkille päästyä saimme huomata, että myös tämän pysäkin ravintola oli jo sulkenut ovensa. Matkaa oltiin taitettu nyt jo kaksi tuntia ja alas päätepysäkille menisi ainakin vielä tunti :) Eli voitte kuvitella miten loppumatka taittui :) Alkumatkan kuvien räpsiminen oli muuttunut tasaiseksi tassutteluksi päämääränä päästä kotiin. Kahden tunnin lasku vuorelta alkoi totisesti tuntumaan jaloissa :)

Kolmen tunnin alas kipuamisen jälkeen saimme huomata, että päätepysäkin ravintola oli myös jo suljettu ja aika loppuun palaneina lähdimme kulkemaan katua kotimökille päin. Onneksi hieman ennen majataloamme törmäsimme pieneen ravintolaan, jossa saimme vihdoin jotain purtavaa. Kello oli puoli yhdeksän ja olimme olleet matkassa n. 4,5 tuntia kaikkineen :) Voitte uskoa miten hyvältä lämmin ruoka maistui tuon kävelyurakan päälle :)

Ravintolasssta oli enää muutama askel mökillemme ja kenenkään ei tosiaankaan tarvinnut miettiä tuleeko uni silmään vai ei. Kävelyreitti oli pitkä, varsinkin kun pysähdyspaikkojen ravintolat olivat jo kiinni, mutta ihana silti että teimme sen koska kyllä nuo jylhät maisemat vain ovat niin valtavia.

Illalla vielä ennen nukkumaan menoa annoimme isälle ensimmäisen lahjan, Lahjapaketissa oli kylpytossut, suklaata ja kortti joka kertoi huomisen päivän luonteen :) Eli päivä viereisen kylän kylpylässä hemmotteluhoidoilla. Ja olisiko lahja voinut osua paremmalle päivälle :) Mahat täynnä ja mieli täynnä huomisen päivän odotusta hipsimme pikkuhiljaa kukin omiin huoneisiimme nukkumaan :)